Inderes’ Disclaimer can be found here. Detailed information about each share actively monitored by Inderes is available on the company-specific pages on Inderes’ website. © Inderes Oyj. All rights reserved.
Read transcripts of webcasts and audiocasts
Read transcripts of webcasts and audiocasts
Disclaimer: This is a machine-generated transcript and may contain inaccuracies.
Tervetuloa seuraamaan SRV:n vuoden 2025 tilinpäätöstiedotetta. Kuten otsikkokin sanoo, operatiivinen liikevoitto on odotusten mukainen. Kuvaa tietenkin sitä, että se oli pitkälti sellainen kuin vuoden alussa arvelimmekin, mutta ehkä näin ulkoisestikin melko itsestäänselvä. Niin että tuossa tulosvaroituksella avasimme jo tuon haitarin melko lailla tarkasti tammikuussa. Toinen ehkä tämmöinen iso asia viime vuotta kuvaamaan on se, että kun meillä tunnetusti on ja näissäkin tilaisuuksissa useaan kertaan kysytty vanhan hybridilainan tai vanhan hybridin ja sen hoitaminen nyt alkaneen vuoden kesäkuun loppuun mennessä, niin kahdella operaatiolla viime vuonna katamme paitsi sitä, että pystymme strategian mukaisesti kasvamaan, mutta myös tuon hybridin hallitusti ilman osakkeiksi konvertoitumista hoitamaan, ja täten SRV Infra Oy:n myynti ja syksyllä myyty uusi hybridilaina ovat tärkeät työkalut. Arvelen niin, että koska tuloksessa ei ole kovin paljon yllätyksiä, niin käydään asioita hieman syvemmin läpi. Käydään läpi markkinaa ja näkymiä tälle ja ensi vuodelle ja sitten ehkä meidän tilauskantaa. Tilauskannan rakennetta. Puramme tässä vähän tarkemmin etenkin sitä osiota, joka virallisesti tilauskantaan ei ole kirjautunut. Ehkä vielä. Minulla on tässä yksi kommentti. Tässä padin pöydällä niin että netistä voi kysymyksiä esittää. Me palaamme niihin totutusti Jarkon kanssa tuolla lopussa, mutta ehkä yleisesti niin. Vuosi 2025 markkinan näkökulmasta on ehkä sellainen, että kovin suuria muutoksia markkinassa ei tapahtunut. Tahmeita, pikkuisen jäänmurtamista edelleen monilla sektoreilla, mutta sitten tuo urakkatuotantopää. Toisaalta on ollut edelleen suhteellisen aktiivinen. Palataan tuohon vähän syvemmin kohta. Ehkä näillä kuvioilla, joita olemme tässä jonkin aikaa käyttäneet. Ylärivillä kuluttajan näkemys ja alarivillä sijoittajan näkemys. Molemmissa tapauksissa korot hyvin jyrkän kasvun jälkeen viime vuoden aikana jo merkittävästi laskivat ja rauhoittuivat. Ehkä korkotaso sellaisenaan ei enää ole investointien este, mutta toki kiinteistöjen arvon näkökulmasta edelleen muuttanut arvostuksia melko paljon. Toisaalta me nähdään nyt aika positiivisia merkkejä. Tässä on tähän alkuvuoteen jo kaksi isoa asuntosalkkutransaktiota, jotka sinänsä osoittavat sitä, että kiinteistösijoittajamarkkina rupeaa liikkumaan. Toisessa tapauksessahan ostaja tulee Norjasta. Toinen on puhtaasti kotimainen eli tämä Varman ja Kojamon välinen. Jos Ilmarisen ja Storebrandin välinen kauppa sitten tuo ehkä uuden investorin Suomeen, tavallaan myönteistä kehitystä jossakin määrin, kuluttaja on erittäin hermostunut edelleen. Luottamus Suomen talouteen ja omaan talouteen on heikko, ja investointituotteiden ostaminen nähdään edelleen epäedullisena tai ajankohtaa koetaan epäedullisena. Minulla on sellainen mielikuva, että meillä on kyllä tällä hetkellä Suomessa myös taipumus puhua. Tunnelma ja suomalaisten kyvykkyys katsoa tulevaisuuteen ovat kovin negatiiviset kaikilla mahdollisilla sektoreilla. Puhutaanpa me sitten datakeskusten työllistämisvaikutuksesta tai Venäjän liikkeistä itärajan tuntumassa ja turvallisuudesta. Meillä koko ajan tuppaa unohtumaan se, että tämä on yksi parhaiten varautuneista Nato-maista, ja kansainväliset sijoittajat ja kansainväliset operaattorit tuskin datakeskuksia Suomeen toisivat, jos jotenkin isosti pelkäisivät talouttamme tai kestävyyttämme. Me tehdään tätä ihan samaa puhumalla korkeasta työttömyydestä, jonka takana itse asiassa on työvoiman lisääntyminen ihan hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Me emme puhu siitä, että työllisten määrä on kasvanut, eli me aika monella sektorilla kyllä lannistamme itse itseämme ja soisi tässä kohtaa, että oppisimme puhumaan vähän myönteisemmin. Tämä on tullut esiin aika monessa keskustelussa viime aikoina, jossa etenkin Suomessa asuvat ei-suomalaiset toimitusjohtajat ovat kummeksineet tätä kulttuuria. Me ollaan vähän tämmöinen. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa tyyppinen kansa. Me puhumme yritysten hankaluuksista, mutta me emme puhu siitä, että meillä on aivan maailmanluokan perinteisempiä yrityksiä, emmekä siitä, että meillä on maailmanluokan kasvavia startuppeja. Mutta tämä nyt näkyy tuolla kuluttajaluottamuksessa ja sitä myöten ehkä suoraan asuntokaupassa. Tuossa edellinen kuvio. Kuviosta näkyy, että asuntokauppa ei erityisen paljon kehittynyt. Myönteisemmin vanhojen asuntojen kauppa kuitenkin viime vuonna oli lähes joka kuukausi edellistä vuotta jonkin verran voimakkaampaa. Eli siinä kun sijoittajapäässä näkyy liikkeitä, niin kyllä kuluttajatkin asteittain aktivoituvat. Mutta edelleen se ei poista sitä, että epävarmuus ja epäluottamus talouteen ovat aika lailla suuria. RT:n ennusteet ovat syksyltä. Tiedän, että ne tulevat tuossa esitetyistä luvuista jonkun verran heikkenemään varmasti kevään ennusteissa. Ennen kaikkea koskien alkanutta vuotta. Mutta jos markkinaa tarkastellaan eri segmenteittäin, julkinen sektori investoi edelleen laajasti. Meillä on siellä erittäin vahva johtava markkina-asema, ja käytännössä katsoen silloin myös viime vuotta arvioiden, niin lähes koko meidän liikevaihto ja tulos tulee tuolta sektorilta. Puhdasta urakkatuotantoa liian matalalla volyymilla ja sitten meiltä puuttuu kokonaan sellainen. Sanotaan, että 200–300 miljoonaa euroa omakehitteistä ja omaperustaista kannattavampaa tuotantoa, joka sitten vie meitä kohti niitä strategisia pitkän tähtäimen taloudellisia tavoitteita. Mutta julkinen sektori on myönteinen valopilkku ja investoi laajasti. Datacenter-markkinassa nähdään laajaa aktivoitumista. Meillä on ollut toki Google Haminassa ja Microsoft tässä pääkaupunkiseudun ympäristössä, ja näiden toimijoiden investoinnit ovat olleet merkittäviä jo useamman vuoden ajan. Joitakin muitakin toimijoita toki, mutta tänä vuonna nähdään se, että tuossa markkinassa käynnistyy useiden toimijoiden toimesta hankkeita ihan erilaisella volyymilla kuin tähän mennessä. Siellä meilläkin nyt yksi pienehkö hanke on jo tämän vuoden aikana alkanut. Yksityisen sektorin osalta taas. Vaikka tuossa toteankin, että sijoittajakiinnostus vilkastuu ja kuluttajatkin aktivoituvat, niin kyllä me edelleen näemme markkinan laajasti molemmissa sektoreissa haastavana. Uskomme kuitenkin ja ehkä tilanne vielä sillä lailla tämän vuoden alussa on erilainen viime vuoden alkuun, että meillä on lukuisia käynnissä olevia neuvotteluja nimetyistä kohteista, osin jo pitkälläkin olevia siten, että me kuitenkin näemme, että asteittain tuo markkina herää ja asteittain tämän vuoden aikana meidänkin tilauskannan rakenne muuttuu tavoiteltuun suuntaan. Isoa nopeaa muutosta emme uskalla nähdä, mutta selkeästi kuitenkin etenemistä. Ja ehkä tämä kaiken kaikkiaan asuntomarkkinan kokonaislukuarvioissa näkyy. Niin me nähdään, että siellä valtion tukema tuotanto, joka on viime vuodet ollut merkittävässä roolissa kerrostalorakentamisessa, se supistuu. Ja sitten se iso kysymys on, että ehtiikö tämä yksityisten sijoittajien ja kuluttajien sijoitusaktiviteetti asunnon ostoaktiviteetti paikata aloituksissa tuon valtion tukeman tuotannon pienenemisen? Myönteistä kehitystä näemme, mutta hitaasti. Toimitilakehittämisessä meillä on sielläkin muutama hanke aidosti etenemässä loppua kohti; ensimmäisiä aiesopimuksia on tehty, ja siten uskomme, että tuollakin sektorilla omakehitteistä tuotantoa päästään tänä vuonna käynnistämään. Eli summaten, tilanne on edelleen kovin takkuinen. Hidas, monin osin epävarma oli markkina viime vuonna, ja ehkä tämä alkuvuosi ei tule vielä dramaattista muutosta tuomaan, mutta lukuisia myönteisiä esimerkkejä kuitenkin. Sitten käydään luvut läpi. Vaikka Jarkko niitä hetken päästä syventääkin, niin liikevaihto laski jonkun verran päätyen juuri yli 700 miljoonaan. Operatiivinen liikevoitto jää alle 7 miljoonan, mutta kuten todettu, puhtaasti urakkatuotannosta ilman sitä tärkeää kasvun elementtiä. Omakehitteisen ja omaperustaisen tuotannon puolelta tilauskanta tippui paljon, ja siitä toki osan haukkaa tuo myyty infraliiketoiminta noin 60 miljoonan verran. 60 miljoonan euron verran. Mutta on kuitenkin tärkeää huomata, että emme raportoi oikaistua tilauskantaa. Niiden hankkeiden arvo, joissa olemme allekirjoittaneet esisopimuksen tai voittaneet kilpailun, on kasvanut noin 600 miljoonasta vuodentakaisesta 1,3 miljardiin, ja siellä on Laakson sairaalan viimeisiä vaiheita vielä ikään kuin kehitysvaiheessa kirjaantumatta tilauskantaan. Siellä on Tampereen yliopistollisen sairaalan yli 600 miljoonan euron uudistamisohjelma, jonka odotamme kirjautuvan tilauskantaan tänä vuonna. Siellä on Turun ratapihan kehityshanke eli Turun Areenahanke, jonka odotamme lähtevän käyntiin tämän vuoden aikana. Siellä on myös paljon pienempiä. Itse asiassa tuolta tuosta 1,3 miljardista tänä vuonna kaksi kohta esiteltävää hanketta, Anna Sahlsténin katu ja Luhta Sammal, jo kirjautui tilauskantaan tuossa tammi-helmikuun taitteessa. Siellä on Marjoniemen yhteiskoulu Kouvolaan. Siellä on Porvooseen rakennettava Kokonniemen liikuntakeskus. Siellä on Helsinkiin toteutettava Portaanian saneeraus. Siellä on paljon sellaisia hankkeita, joissa suunnittelu- ja kehitysvaihe etenee ja joiden odotamme kirjautuvan tilauskantaan tämän vuoden aikana. Tilauskantaan on kirjautumassa, eli se vähän tasapainottaa sitä. Viime vuonna tehty työ johtaa siihen, että nuo hankkeet pääsääntöisesti sitten näkyvät meillä liikevaihdossa vasta tämän vuoden loppupuolelta tai loppua kohti ja sen myötä myös rakentaa vahvaa starttia vuoteen 2026. Ja tämä myös näkyy meidän ohjeistuksessa myöhemmin siten, että me ennakoimme kuitenkin alkuvuodesta heikompaa ja loppuvuodesta taas selvästi kiihtyvää. Pääsääntöisesti siis perustuen jo voitettuihin hankkeisiin. SRV Infran myynti ja tuo uusi hybridilaina ne tuossa jo pääsääntöisesti käsittelinkin. Niiden isoin merkitys on se, että vaikka maksamme vanhan hybridin pois, niin meillä on riittävät eväät rahoittaa kasvua omakehitteisessä ja omaperustaisessa eli tavallaan kiinteistökehittämiseen pohjautuvassa rakentamisessa, mikä meidän strategia on ollut vahvasti vuodesta 2023 alkaen. Markkinatilanteessa, kuten todettu, on varovaisia esimerkkejä. Tämä transaktiovolyymin kasvaminen, vaikkei se suoraan tietysti heijastu meihin. Kun olemassa oleva kiinteistökanta vaihtaa omistajia, niin se on äärimmäisen iso. Merkityksellinen asia kuitenkin siinä, miten myös tämän maan ulkopuolelta olevat sijoittajat markkinaa arvioivat ja rakentavat ikään kuin luottamustaan siihen, että likviditeetti tässä markkinassa on toimivaa ja tämän myötä, niin me kyllä uskotaan, että se osaltaan vaikuttaa siihen, millaisella kiinnostuksella kansainväliset sijoittajat suomalaista kiinteistömarkkinaa ja myös uudishankkeita tämän vuoden aikana arvioivat. Loppuvuoden liikevaihdon odotetaan kasvavan. Kuten todettu noiden hankkeiden pohjalta. Strategiastamme lyhyesti tänään: meillä on edelleen tavoitteena vahvistaa jo markkinajohtajuuttamme yhteistoiminnallisessa urakoinnissa, mutta kasvaa myös muussa urakoinnissa. Kuten todettu, niin isoimpia ehkä tällaisia kasvun lähteitä, joita näemme tulevina vuosina, on datakeskusmarkkina ja sitten moneen kertaan todetusti sijoittajille myytävien kohteiden ja kuluttajille kohdennettujen asuntokohteiden kasvu, joka on se tärkein ja meiltä kokonaan tähän asti puuttunut. Ja nämä. Tässä kasvussa onnistuminen on se, joka meitä johdattaa sitten kohti noita taloudellisia tavoitteita. Kun tavoitteemme on kasvaa siihen, että liiketoiminnasta noin 30 prosenttia olisi asuntorakentamista ja vastaavasti 34 prosenttia omakehitteistä ja omaperustaista, niin tässä kuvio osoittaa, että suunta tässä markkinassa on ollut kerta kaikkiaan toisenlainen ja tämän kehityksen kääntäminen on ylivoimaisesti tärkein tavoitteemme. Me olemme läpi tämän itse asiassa jo neljä vuotta jatkuneen heikon kysynnän jakson, joka muuten on sikäli aika merkittävä jakso, että se on pidempi kuin usein Suomen katastrofiksi kuvattava 90-luvun lama eli pidempi hiljaisen kysynnän jakso rakentamisen osalta, niin olemme investoineet koko ajan omaan kiinteistö- ja hankekehitykseen, ja meillä on kaikissa niissä kaupungeissa, joissa omaa pääomaa käytämme, merkittävää hankekehityspotentiaalia. Kuten jo sanoin, niin uskomme noista useammankin käynnistyvän tänä vuonna. Muilla mittareilla liiketoiminta edelleen osoittaa sen, että voisi sanoa, että tekeminen on hyvinkin hallussa, kun puhutaan hallintaasteesta. Tässä emme avaa katepitoa, mutta hankkeet ovat edenneet pääsääntöisesti taloudellisten tavoitteidensa mukaisesti, eli sillä puolella ei petä. Meiltä puuttuu volyymia, suorituskyky on kohdallaan. Ehkä kuitenkin näkyisi asiakastyytyväisyydessä, jos me emme toimisi hyvin. Jos me emme ajallaan ja sovittuun laatuun ja sovittuun hintaan kykenisi asiakkaitamme palvelemaan, niin meidän NPS:ssämme ei olisi yli 70. Pidän sitä edelleen erinomaisen korkeana lukuna työntekijöiden nettosuositteluindeksi. Kestänyt kohtuullisen hyvin tämän pitkään jatkuneen heikon markkinan, jona aikana toki olemme joutuneet tekemään henkilöstöönkin kohdentuvia toimenpiteitä. Tapaturmataajuudessa on sitten taas erinomaisen tärkeää pitkän trendin kehitys. Ollaan kuitenkin edistytty merkittävästi. Lähes kolmasosa on alennettu tämän kuluvan vuosikymmenen aikana. Tapaturmataajuus eli yhden päivän poissaoloon johtava tapaturma per miljoonatuntia. Tuo kyllä kuvastaa laajasti sitä, millaisella tehokkuudella ja kyvykkyydellä meidän hankkeita tällä hetkellä johdetaan. Ympäristönäkökulmasta meidän hankkeet ovat. Kaikki omasta suunnittelusta tulevat hankkeet ovat taksonomian mukaisia. Tuo luku ei juuri korkeammaksi pääse nousemaan niin kauan kuin meillä on merkittävästi sairaalarakentamista portfoliossa. EU:n asettamien taksonomiakriteereiden mukaan sairaalarakentaminen ei voi olla taksonomian mukaista. Johtuu hanojen vesivirtaammista, mutta yhtä kaikki eli sinänsä tuo prosentti on korkea. Sitten olemme tietysti vähentäneet omia päästöjämme, ennen kaikkea vuoden 2020 alusta alkaen tehdyllä päätöksellä, joka koskee kaikkia alkavia työmaita. Työmaamme ovat netto päästöttömiä, sillä olemme kyenneet leikkaamaan omia päästöjämme merkittävästi. Perinteisesti kun mennään syvemmälle numeroihin, niin muutama nosto hankkeesta. Valmistuneita hankkeita. Rajamäen kampus. Jälleen hyvä esimerkki koulurakentamisesta. Ei tällä kertaa elinkaarikoulu, vaan muuten kokonaisvastuu-urakkamallilla toteutettu hanke eli meidän suunnittelemamme hanke. Nurmijärvellä erittäin kannattavasti toteutettu hanke. Esimerkki. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme kasvattaneet omasta näkökulmastamme pienimuotoisempaa saneerausliiketoimintaa. Tuossa on Helsingissä Vallan kiinteistön korjaushanke tuossa Ruoholahdessa ja sitten paljon esillä ollutta kärkihankeallianssin muotoista tekemistä. Oulun poliisi ja vankila, joka luovutettiin viime vuoden loppupuolella. Kolme nostoa asuntopuolelta, tällä kertaa kaikki pääkaupunkiseudulta. Luhtavehka. Viime vuoden lopulla käynnistämämme omistusasuntokohde eli oma omaperusteinen kohde. Ja tässä tämän vuoden alussa katsauskauden jälkeen allekirjoitettiin kaksi sopimusta omakehitteisistä asuntokohteista. Nämä ovat itse asiassa sellaisia, joiden me oletimme tulevan allekirjoitetuksi viime vuoden puolella, mutta kyllä tässä markkinassa tuntuu koko ajan siltä, että monet tämäntyyppiset loppuun asti kauppojen saattamista venyy. Eli lipsahti tammikuun puolelle. Me kesäkuusta tai toisen kvartaalin raporteista alkaen oletimme, että nuo olisivat viime vuonna ehditty allekirjoittaa. Ja sitten hieman vielä toimitilapuolelta käynnissä olevia ja tulevia hankkeita. Puolustus. Puolustusteollisuudelle hanke Jyväskylässä kiinteistönomistajana JyKi. Taysin moneen kertaan todettu uudistamisohjelma. Siellä on sinänsä nyt sopimukset syntyneet kehitysvaiheesta jo ja me odotamme, että kesän loppupuolella syksyn alussa tuo siirtyisi sitten toteutusvaiheeseen ja sen myötä tilauskantaamme. Ja sitten taas Lumia I Factory datakeskus tuonne Kajaaniin, joka allekirjoitettiin ihan viime vuoden lopulla. Siinä ehkä tärkeimmät nostot minun puoleltani ja sitten Jarkko vähän syventää numeroita.
Joo kiitos kiitos. Käydään perinteiseen tapaan taloudellinen katsaus läpi. Näistähän toki iso osa tuli. Tuossa jo jollain tasolla käsitelty ja tietysti aiemmin jo vähän julkaistuakin, mutta jos tätä vuotta nyt sillä lailla talousmielessä summeeraa, niin tämä vuosi 2025 oli niin, kuten todettu, edelleen markkinan kannalta hyvin haastava ja sen seurauksena meidän liikevaihto koostui käytännössä voisi sanoa, että yksinomaan urakoinnista. Sinänsä liikevaihto säilyi verrattain vakaana ja operatiivinen liikevoitto toteutui ihan odotusten mukaisena. Isot asiat olivat sitten taseen puolella, missä rahoitusasema vahvistui selvästi tuon Infran myynnin ja uuden hybridilainan myötä. Tuloksesta luonteva aloittaa. Q4:n liikevaihto kasvoi hiukan vertailukauteen nähden. Oli 216 miljoonaa. Johtui nyt ennen kaikkea siitä, että käynnissä olevien toimitilahankkeiden eteneminen oli varsin mukavaa. Operatiivinen liikevoitto oli 3,6 miljoonaa tässä neljännellä kvartaalilla, joka on ihan linjassa suhteessa siihen, minkälainen on volyymitaso ja minkälainen on sen liikevaihdon rakenne. Toimitila ja infrarakentamisen volyymi oli vahva. Tosiaan, kuten todettu, se nosti tulosta. Kertymä siellä oli 199 miljoonaa eli noin 10 miljoonaa parempi kuin vertailukaudella. Mutta asuntorakentaminen toisaalta edelleen on vielä verrattain vaatimattomissa lukemissa. Asuntorakentamisen koko vuoden osalta liikevaihtoa kertyi 76 miljoonaa. Se on noin 5 %:n lasku vertailukauteen nähden, ja tätä vastaava operatiivinen liikevoitto oli 6,8 miljoonaa. IFRS-raportoidut liikevoittoluvut olivat sitten aika paljon järeämmät, eli liikevoitto koko vuodelta oli 27,5 miljoonaa positiivinen. Iso tekijä oli tietysti tuo SRV Infra Oy:n myynti, josta kirjautui 21,7 miljoonan euron myyntivoitto tähän. Neljännellä kvartaalilla vastaavasti myös tulos ennen veroja oli tämän kaupan myötä ihan mukavasti positiivinen 11,4 miljoonaa plussalla. Sen verran vielä tuosta, että karkeasti tämän tuloksen voi summata niin, että tämä nykyinen urakointisalkku tuottaa aika lailla juuri sen, mitä sen pitäisikin. Mutta suhteessa tietysti strategisiin tavoitteisiin, niin meiltä tosiaan puuttuu sellainen reilu 200 miljoonaa omaperusteista omakehitteistä liikevaihtoa, jossa jalostusarvo ja sitä kautta katteetkin ovat lähtökohtaisesti korkeampia suhteessa tähän nykyiseen portfolioon, niin tuotanto tuo läpi oikeastaan juuri sen, mitä sen pitäisikin tuoda. Taseen ja rahoituksen puolella. Kuten todettua, niin kaksi merkittävää toimenpidettä neljännellä kvartaalilla. Ensimmäinen niistä oli SRV Infran myynti 30 miljoonan yritysarvolla, josta tuo myyntivoitto kirjautui 21,7 miljoonaa. Tämä vaikutti tietysti vahvasti tuonne tuloksen puolelle positiivisesti, mutta totta kai myös taseen ja rahoitusasema vahvistui ihan reippaasti tämän myötä. Sen lisäksi teimme 22,5 miljoonan uuden hybridilainan ja samassa yhteydessä lunastettiin noin 16 miljoonalla pois noita vanhoja hybridejä. 41,2 miljoonaa. Meillä niitä vielä jäi, ja me ollaan varauduttu lunastamaan ne pois kesäkuussa, jolloin niissä on tuo korontarkistuspäivä ja vastaavasti sitten meille päin call-optio. Rahoitusreservit nousivat hyvinkin korkealle tasolle 140,5 miljoonaan. Mutta tässä on nyt hyvä huomata se, että on tavallaan väliaikainen piikki juuri siitä näkökulmasta, että tuo 41,2 miljoonaa vanhaa hybridiä tulee sitten kesäkuussa pois lunastettavaksi. Lisäksi meidän käynnissä olevan urakkatuotannon puolella ollaan nyt positiivisessa tilanteessa. Meillä on aika vahvasti tuotannon kassavirta saatujen ennakoiden puolella. Sekin sieltä kyllä hankkeiden edetessä pikkuhiljaa tasoittuu. Mutta sanotaan näin, että ensi vuoden Q2:n loppuun mennessä saavutetaan semmoinen stabiilimpi taso tässä rahoitusreserveissä. Nettovelkaantumisastehan meni sitten ihan reippaasti miinukselle, tottakai, koska näin tukevasti oli kassassa rahaa. Tilauskantaan. Tilauskanta on ollut vuoden 2025 laskusuunnassa, ja laskua kiihdytti joulukuun lopussa SRV Infran myynti. Eli sen vaikutus itsessään oli reilu 58 miljoonaa tilauskantaa heikentävästi. 770,2 miljoonaa oli vuodenvaihteessa tilauskannan määrä. Sen lisäksi meillä on noita elinkaarihankkeiden palvelujaksojen tilauskantaa 103 miljoonan euron edestä. Uusia sopimuksia kirjattiin Q4:llä 109 miljoonaa ja koko vuoden aikana 438 miljoonaa. On tietysti itsessään vähän ujo luku, mutta kyllä tässä on hyvä nyt oikeasti ottaa huomioon se, että tuo meidän voitettujen hankkeiden määrä. Mutta vielä tilauskannan porstua kasvoi vuoden aikana yli 600 miljoonalla, että itse asiassa, jos tilauskantaan kirjatut plus sitten tuonne tilauskannan porstuaan päätyneet hankkeet lasketaan yhteen, niin kyllä me tässä uutta työkantaa kelattiin sisään noin miljardin euron arvosta viime vuoden aikana. Mutta nuo kehitysvaiheet vain ottavat aikansa. Aikansa, että tilauskantaan kirjaantuu hankkeita tuolta voitettujen tai esisopimuksella sidottujen hankkeiden listalta sitten vuoden 2026 edetessä jossain määrin, erityisesti painottuen vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Tilauskannan rakenne, niin kuin liikevaihdonkin rakenne, on edelleen urakkapainotteinen. Toimitiloissa on absoluuttinen lasku tietysti tapahtunut, ja siellä ennen kaikkea tuon suurimman palasen eli allianssi- ja projektijohtourakoinnin puolella. Mutta on siellä edelleen ihan merkittävä määrä työkantaa jäljellä. Tämä on sellaista stabiilia, hyvää ja kannattavaa tekemistä. On ihan kriittisen tärkeä osa jatkossakin tätä meidän portfoliota. Elinkaarihankkeiden osuus toimitiloissa on kasvanut hiukan. Sijoittajille myytävät omakehitteiset hankkeet vielä toistaiseksi ovat käytännössä nollilla, mutta toimitilarakentamisen tilauskantaa arvioitaessa on tärkeää huomata, että nimenomaan se tilauskannan hankekehitysputki pitkälti koostuu hankkeista, jotka tulevat tänne ja monelta osin ne tulevat tuonne allianssiin ja projektijohtourakointia kasvattamaan, asuntorakentamisen tilauskanta absoluuttisesti vielä matalalla tasolla, mutta kasvoi kuitenkin, eli vuoden takaiseen nähden tuli lisää noin 30 miljoonaa. Sijoittajille myytävät hankkeet eivät olleet vielä kirjanpidossa vuodenvaihteessa. Tilauskannasta puuttui, mutta kuten todettu, tammikuussa sinne kaksi hanketta kirjattiin. Nyt tässä suhteessa, niin parempaan suuntaan mennään. Omaperusteisia kohteitahan me aloitettiin vuoden 25 aikana kaksi kappaletta, molemmat tuonne Espoon Niittykumpuun. Rakenteilla olevien asuntojen määrä meillä on itse asiassa trendinomaisesti kasvanut jo tuolta vuoden 2003 lopusta lähtien. Tietysti tämä on aika valtava. Valtava painotus on nyt kilpailu- ja neuvottelu-urakoinnissa, mikä osaltaan tätä markkinatilannetta heijastaa. Mutta kyllä minä henkilökohtaisesti olen sillä tavalla hirveän tyytyväinen, että kilpailutilannehan on valtavan kireä ja me siitä huolimatta olemme pystyneet aika huomattavasti rakenteilla olevien asuntojen määrää kasvattamaan. Tämä kertoo kyllä mun mielestä aika selvää kieltä meidän tuotannon kilpailukyvystä. Tuotantokoneisto on hyvässä kunnossa ja se antaa sillä lailla aika vahvaa uskoa, että siinä vaiheessa kun noita omia hankkeita päästään isommin toteuttamaan, niin kannattavuuteenkin on sitten luvassa ihan selkeää parannusta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä käynnistettiin kaksi uutta hanketta: Espoon Niittykummun omaperusteinen 40 asunnon kohde Luhta-Vehko sekä urakkana Helsingin kaupungille Maunulan palvelutalo ja senioritalo, jossa on 106 asuntoa. Jos tämän taloudellisen katsauksen nyt vetää yhteen, niin tulos sinänsä oli meidän odotusten mukainen ja toisaalta aika lailla vastasi tämän markkinaympäristön mahdollisuuksia tällä hetkellä. Mutta rahoitusasema vahvistui ihan merkittävästi, ja tuo laaja voitettujen hankkeiden putki luo meille hyvän ja vahvan näkymän vuoteen 26 ja myös itse asiassa tekee aika hyvän lähdön sitten tuonne vuoteen 27 kohti omaperusteista ja omakehitteistä markkinaa, niin tietysti ne ovat olleet aika jääkylmää menoa tässä viime vuonna, mutta kyllä tässä aletaan nyt mielestämme näkemään valoa tunnelin päässä, että odotukset sen suhteen ovat varovaisen positiiviset. Me ollaan valmiina kannattavaan kasvuun sitten kun markkina kääntyy. Kiitos.
Jos jatketaan vielä nopeasti virallisiin näkymiin vuodelle 2026, niin arvioimme liikevaihdon olevan haarukassa 650–750 miljoonaa euroa, mikä tietysti tarkoittaa infran poistuttua jo kasvua toimitila- ja asuntorakentamisessa. Kuten tuossa todettu, niin ohjeistuksemme operatiivisen liikevoiton olevan positiivinen on jossakin määrin loppuvuosipainotteinen. Kuten Jarkko totesi, valmiina kannattavaan kasvuun. Kyllä me kaikin puolin nähdään, että sisäpeli on kunnossa ja ulkopelissä on nyt pikkaisen enemmän ollut haasteita, ja niin tämä alkuvuosikin alkaa kuten viime vuonna. Liikevaihto kuitenkin säilyi vakaana ja oli odotusten mukainen. Tämä on hirveän tärkeä asia ymmärtää nyt tilauskantamme rakenne, ja siksi korostamme kovasti Jarkon sanoin porstuassa olevaa hankekantaa eli voitettua, mutta ei vielä käynnistynyttä ja siten ei tilauskantaan kirjaantunutta. Se on kovalla pohjalla ja jos emme sitä painottaisi, niin se loisi ehkä vähän väärää kuvaa. Infran myynti oli meille tärkeä asia monessa mielessä ja totta kai ennen kaikkea tulevan kasvun rahoittamiseen. Siinä on myös sellainen iso onnistuminen, että yhtiö oli takavuosina kroonisesti kannattamaton ja viimeisen kolmen vuoden aikana on tehty erinomaisen hyvää työtä kannattavuuden kuntoon saamiseen, mikä sitten johtaa myös siihen, että nähdäksemme saimme siitä hyvän hinnan. Samalla me uskomme, että koska meillä ei ole parhaita edellytyksiä tuon liiketoiminnan monipuolistamiseen ja kasvattamiseen, niin Kreaten puolella se on oikeassa paikassa ja sen arvoa pystytään siellä kehittämään Kreaten käsissä. Arvo ei välttämättä olisi sellaisena säilynyt, joten ajoitus oli myös oikea. Toki hyvässä liiketoiminnassa luopuminen aina vähän sattuukin. Markkina haastaa. Moneen kertaan todettu tämä, ja ehkä ne isoimmat positiiviset merkit tällä hetkellä tulevat siitä, että transaktiovolyymi on lähtenyt selkeään kasvuun. Nämä kaksi julkaistua kauppaa tänä vuonna vääjäämättä johtavat jo siihen, että tähän päivään mennessä Suomessa asuntosalkkujen transaktiot reilusti ylittävät miljardi euroa, joten se ikään kuin on jo reilu neljännes siitä, mitä viime vuosi oli kokonaisuudessaan. Ja jotenkin tuntuu, että kuitenkin tyypillisesti kaupat ajoittuvat aina kesän korvalle ja vuodenvaihteen korvalle, joten kyllä tämä lähtö on aktiivinen. Ja kuten tuossa aikaisemmin sanoin, niin kyllä me uskomme, että tämä avaa kiinnostusta suomalaiseen kiinteistösijoittamiseen. Me myös samalla tiedämme sen, että vaikka Kööpenhaminan ympäristössä ja asteittain jo Ruotsinkin puolella sijoitusten tuottovaatimukset ovat kääntyneet laskuun, ja siinä kohtaa kun meillä näkyy vähänkään positiivisia merkkejä, niin uskon, että ulkomainen kiinteistösijoituskiinnostus nousee ja tuottovaatimuksetkin jossakin määrin laskevat, mikä luo koko ajan sitten meidän toimialalle tyypillisille toimijoille tilaa edetä myös uudishankkeissa. Ehkä sitten, kuten moneen kertaan on jo todettu, olemme läpi tämän hankalan ajan panostaneet hankekehityskantaan ja, kuten on todettu, kasvattaneet sitä merkittävästi. Me ollaan hyvillä hankkeilla, oikeilla sijainneilla ja viime vuoden tähän vaiheeseen verrattuna niin meillä on käynnissä olevia aitoja neuvotteluita merkittävästi enemmän, joten asteittain näemme tuon portfolion oikeaan suuntaan käynnistyvän semmoinen asia, mitä me ei olla portfolion näkökulmasta erityisen syvällisesti aiemmin kommentoitu, on tuo datakeskusmarkkina. Me nähdään siellä paljon kasvumahdollisuuksia. Me nähdään siellä myös. Sanotaan terveen hinnoittelun mahdollisuuksia. Me näemme siellä myös monipuolistuvia sopimusmuotoja, eli ei pelkästään kansainvälisistä lähtökohdista tehtyjä sopimuksia, vaan useammat toimijat toivovat kotimaisia palveluntarjoajia ja ovat myös valmiimpia pelaamaan Suomessakin tyypillisemmin sopimusehdoin, joten siellä riskiprofiilikin on laskussa. Nähdään sieltä kasvumahdollisuuksia. Tavallaan sijoittuu siis siihen urakkakokonaisuuteen, ei erityisen paljon omakehitteisiin ja omaperusteisiin hankkeisiin, olkoonkin, että joitakin sellaisiakin hankekehityshankkeita meillä on, mihin datakeskuksiakin voinee rakentaa, mutta niillä joka tapauksessa nyt vähän pidempi aikajänne. Ja kyllä nämä kehitykset tai nämä käynnissä olevat hankkeet asteittain etenevät. Kuten sanoin, tätä portfoliota rupeaa muuttumaan, ja täällä on siihen joku kysymyskin, vaikka sen kautta vielä tuota syvennän. Mutta kuten sanoin, sisäpeli kunnossa, vähän myötätuulta markkinasta, niin me olemme hyvässä vauhdissa kohti pitkän tähtäimen tavoitteita, vaikka useampi vuosi taaksepäin jo olemme niistä koko ajan kauemmaksi jääneet. Täällä on joitakin kysymyksiä. Tuleeko täältä kysymyksiä vai menenkö täältä? Menen tästä padin kautta. Kysymys siitä, miten me arvioimme mahdollisen Ukrainan rauhan vaikutuksia rakennuskustannuksiin ja työvoiman saatavuuteen ja miten tähän on varauduttu. Tämä on äärimmäisen hyvä kysymys ja paljon keskusteltu. Minä arvioisin ehkä niin, että eurooppalaisen rakentamisen, materiaalien hinnan ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta on kolme ehkä isompaa kehitystä. Ukrainan potentiaalinen rauha on yksi. Jos toiveikkuuden jättää sivuun ja realistisesti asiaa arvioi, niin voisi ajatella, että rauhan syntyessä ikään kuin raja jää jonnekin nykyisten rintamalinjojen paikkeille. Huitteille, jolloin tämä läntisen Ukrainan korjausrakentamisen tarve on varmaan kovasti matalampi kuin julkisuudessa on arvioitu. Se vääjäämättä vaikuttaa, tämä on selvä. Mutta on varmaan myöskin niin, että samalla kun siellä nyt jo tehdään paljon jälleenrakentamista, ennen kaikkea ehkä infraratkaisuiden puolella ja toki joitakin yksittäisiä muitakin hankkeita koko ajan, niin en minä oikein osaa nähdä, että se käynnistyisi dramaattisen nopeasti kuitenkaan. Toivon toki sinne kaikkea hyvää, mutta en osaa nähdä, että se lyhyellä tähtäimellä vielä muodostaisi ihan erityisen suurta riskiä. Saksan infra- ja puolustusvoimapaketit, 500 + 500 miljardia. Voi itse asiassa lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa meillä enemmänkin. Ne ovat kyllä tietenkin meidän näkökulmastamme infrarakentamispainotteisia. Siellä on kuitenkin paljon materiaaleja, joita operoidaan noin maailmanmarkkinahinnoin, joten niillä on mahdollisesti heijastusvaikutuksia myös talonrakentamiseen. Se viimeinen asia on tietysti se, että jos Gaza käynnistyy, niin sillä voi olla merkitystä tiettyihin maailmanmarkkinoilla hinnoiteltaviin tuotteisiin. Me yritetään hallita riskiä koko ajan siten, että antaessamme tarjouksia, sitoutuessamme hintoihin, pyritään mahdollisimman pitkälle varmistamaan omalta osaltamme kustannusrakenne kiintein alihankintahinnoin. Ja samalla, mihin viittasin tuossa datakeskusten osalta, arvioimme myös sopimusmalleja ja -muotoja sen suhteen, mihin alkaviin ja kuinka pitkäkestoisiin hankkeisiin kiinteällä hinnalla sitoudumme ja missä sitten. Meidän edellytys taas tilaajataholle on se, että hinnassa kustannusriskin pitää olla jaettu asiakkaan kanssa. Nämä ovat ne ehkä työkalut, joilla riskiä manageeraamme. Ja kyllä, silloin myös osasta hankkeista joudumme koko ajan kieltäytymään. Mutta se on myös ehkä tuolla meidän strategian sisällä yksi isoimmista lupauksistamme, että emme rakenna sellaisia riskipositioita, joita olemme joskus ehkä aiemmin ottaneet. Muita kysymyksiä. Odotatte liikevaihdon kertymisen painottuvan loppuvuodelle tilauskannan pohjalta. Kirjautuuko tilauskantaan vielä kirjaamattomien hankkeiden myötä? Miten tämä kasvu tulee näkymään toimitilarakentamisessa ja asuntorakentamisessa? Kun äsken kävin listan läpi, on selvää, että nämä isoimmat hankkeet ovat edelleen toimitilahankkeita. Eli kyllä se edelleen painottuu paljon siellä. Mutta kuten jo sanoin, niin kaksi tällaista sinänsä vähäisempää tai pienempikokoista omakehitteistä hanketta tähän alkuvuoteen on jo allekirjoitettu ja joitakin muita on neuvotteluissa, että kyllä se asteittain se asuntorakentaminen siellä tulee kasvamaan. Ja tietenkin alussa se näyttäytyy nopeanakin se kasvu jo muutamien hankkeiden käynnistymisten takia. Mutta tämä on kuitenkin vielä toimitilarakentamispainotteista tämän vuoden loppua kohti. Ellei sitten tapahdu jotain sellaista, että kuluttajat rohkaistuvat aktiivisemmin markkinoille, mikä taas kerran johtaisi toki hankkeisiin, jotka tuloutuvat vasta valmistuessaan, mutta aloituslukuihin, aloituslukumääriin ja tilauskantaan siten voisi vaikuttaa nopeamminkin. Onko se liiketoiminnan jakauman kautta nähtävissä mahdollisuuksia suhteellisen kannattavuuden paranemiseen? Tämä on ehkä vielä tämän vuoden ajan enemmän kasvun fokus, kasvun elementti kuin tilauskannan jakauman elementti. Mutta sitä myötä kun tuo kasvu, jota tuossa tähän talonrakentamiseen eli toimitila- ja asuntorakentamiseen kuvaamme, niin kun siellä käynnistyy enemmän omakehitteisiä ja omaperustaisia hankkeita, niin sekä se kasvu että tietenkin korkeampi marginaali asteittain voi tuohon vaikuttaa. Samalla siellä on kuitenkin iso määrä edelleen näitä voitettuja urakoita, jotka ovat suhteelliselta kannattavuudeltaan verrattain matalia. En ehkä tähän vuoteen erityisen isoa suhteellisen kannattavuuden parantumista povaa, jollei markkinat mahdollista tuossa aiemmin antamaamme ohjeistusta nopeampaa talonrakentamisen kasvua. Täällä on vielä kysymys asuinrakentamisen kysyntätilanteesta. Onko se kehittynyt odotetusti? Oi, tekisi mieli sanoa, että viime syksy oli neljäs syksy putkeen, kun kansainväliset sijoittajat indikoivat, että markkina alkaa vetää elokuussa. Eli siinä mielessä voisi sanoa, että jo useamman vuoden ajan ei ole kehittynyt odotetusti. Kyllä me viimevuoteen lähdettiin verrattain pessimistisesti. Ehkä siinä vuoden mittaan syntyi jo vaihe, jossa ei niinkään vielä sijoittajapuolelta, mutta kuluttajakysynnän puolella sanotaan, että aktiivisuus ja uteliaisuus merkittävästi lisääntyi. Kuluttajat tutkivat markkinointiin vietyjä hankkeita merkittävän aktiivisesti, mutta konversio varauksiksi tai kaupoiksi jäi vielä matalaksi. Sanoisin, että mikä on luontevaakin pitkään seisseen markkinan jälkeen, että tarve on. Kiinnostus on, ja sitä myötä nyt uskallettiin jo lähteä miettimään uusien asuntojen hankintaa, mutta vielä ei ihan rohkeus ja luottamus ole riittänyt kauppoihin. Lyhyesti sanoisin. Varmaan vielä pienoinen pettymys oli viime vuoden lopun kehitys. Ja sitten vielä viimeinen kysymys: Miten näemme hintakilpailun? Hintakilpailu on tällä hetkellä ja onko muutoksia suuntaan tai toiseen kuluvan vuoden aikana. Varmaan lienee selvää, että kun markkina on ollut ahdas ja kokonaisvolyymi pienentynyt, niin kilpailukin koko ajan lisääntyy, ja se osassa hankkeita johtaa matalampiin hintoihin. Ehkä historiallisessa vertailussa aika mataliinkin hintoihin tai varmaan kateodotuksiin tai palkkioprosentteihin, jotka osin ovat siis julkisessa kilpailussa julkisesti nähtävissäkin. Olemme myös tietenkin nähneet, että monet aiemmin asuntorakentamiseen keskittyneet yhtiöt ovat hakeneet tässä tilanteessa leipää. Toimitilarakentamisen puolelta ehkä vielä sieltä matalan entritason hankkeista päiväkoteja, kouluja, tämän tyyppisiä, mikä on siellä lisännyt kilpailua. Miten sitten kehitys tänä vuonna aidosti noin puhtaan hintakilpailunäkökulmasta? Kyllä minä uskon, että ympäristö pääsääntöisesti jatkuu aika lailla kilpailtuna ja tiukkanakin, mutta toisinpäin. Niin me näemme myös paljon sellaisia hankkeita, joissa tuo meidän asiakastyytyväisyys johtaa ei varsinaisesti pysyviin asiakkuuksiin, mutta toistuviin asiakkuuksiin. Sillä on yksi merkitys, ja edelleen pienikin piristyminen tuolla sijoittaja- ja kuluttajapäässä nopeuttaa kuitenkin marginaalien elpymistä. Sitä kaikkialla markkinassa. Huomaa tässä ajattelevani ääneen ja vähän hapuilevani, mutta kyllä se tällä kertaa vaan on niin, että tämä markkina on niin sumuinen, että ihan suoraan sellaista ennakointia, jossa voisi ottaa kantaa hintakilpailun suuntaan tai toiseen ja arvioida sitä, niin ehkä tämän selvempää vastausta siihen en osaa sanoa. Tässä oli meidän kysymyksemme näiltä osin, niin ehkä tässä kohtaa kiitämme ja toivotamme oikein hyvää päivää ainakin Etelä-Suomen näkökulmasta. Lumisateesta keskiviikkopäivää.
Kiitos.



















