HCP: ESG-kriteerit osaksi sijoitusprosessia?

Helsinki Capital Partnersin artikkelit ja analyysit täydentävät Inderesin analyysipalvelun sisältöjä. Niissä esitetyt näkemykset eivät luonnollisestikaan edusta Inderesin näkemystä, eikä niitä ole syytä tulkita myöskään sijoitussuosituksina.

ESG on asia, joka on puhuttanut sijoittajia viime aikoina paljon. Useiden tutkimusten mukaan korkean ESG-luokituksen omaavat yhtiöt myös tuottavat paremmin.

Esimerkiksi RavenPackin white paperin mukaan korkean MSCI:n ESG-luokituksen yhtiöt ovat antaneet niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa ylituottoa. Yhtiöt valittiin sattumanvaraisesti riippuen siitä, oliko niillä hyvä vai huono MSCI:n ESG-luokitus. Mitä laajempi hajautus (PS = Portfolio Size) oli, sitä selvemmäksi tuottoero muodostui. Euroopassa tuottoerot korkean ja alhaisen ESG-luokituksen yhtiöiden välillä olivat suuremmat kuin Yhdysvalloissa.

Lisätäänpä siis ESG-kriteerit osaksi rahaston strategiaa ja napsitaan sieltä ylituottoja kyytiin. Helppoa, eikö vain?

No ei ihan. Tyhjästä on nimittäin paha nyhjästä. Isokokoiset yhtiöt kyllä raportoivat ESG-asioita varsin hyvin, mutta samaa ei voi sanoa, kun siirrytään yhtiökoossa toiseen suuntaan. Mitä pienempi yhtiö, sitä epätodennäköisempää, että se raportoi ESG-asioita. ESG on yhtiöille resurssointikysymys. Se, että yhtiö ei raportoi ESG-asioita, ei ole minkäänlainen tae siitä, että kyseessä olisi heikon ESG:n omaava yhtiö tai että se pyrkisi peittelemään mitään.

Koska esimerkiksi HCP Quant sijoittaa kooltaan pieniin- ja keskisuuriin yhtiöihin, jättää tämä suuren loven yhtiöiden ESG raportoinnin osalta. Esimerkiksi tukeutumalla MSCI:n ESG-luokitukseen yhtiöistä ei rahasto kykenisi toteuttamaan sen muita sijoituskriteereitä, koska sijoitusavaruus kapenisi niin suppeaksi. Tästä syystä ESG-luokitusta ei ole otettu osaksi sijoitusstrategiaa.

Mutta maailma onneksi muuttuu ja menee eteenpäin. Siinä missä nykyinen ESG käytäntö nojaa yhtiöiden tuottamaan raportointiin on tekoäly tulossa avuksi tässäkin. Periaatteessa tekoäly kykenee tuottamaan yhtiön ESG-asioista kuvan ilman, että yhtiön tarvitsee käyttää omia resursseja kallisarvoiseen raportointiin. Näin sijoittajan on mahdollista saada käsitys yhtiön ESG asioista ilman heidän panosta.

Koska suurin osa ESG-luokituksista perustuu yhtiöiden omaan raportointiin – jota tehdään harvakseltaan – tarkoittaa se samalla, että muutokset ESG-asioissa heijastuvat luokitukseen viiveellä. Tekoälyn hyödyntäminen tehostaa tätä prosessia, sillä tekoäly kykenee poimimaan esimerkiksi uutisvirrasta yhtiöön liittyvän lapsityövoiman käytön, onnettomuudet tehtaalla tai paljastuneen korruption.

Olen viime aikoina perehtynyt tällaisen tekoälyä hyödyntävän ESG-työkalun käyttöön, joka hakee tietoa yli 35 000 eri lähteestä. Ajatus on mielestäni hyvä, mutta aivan sillä tasolla luotettavuus ei vielä ole, että voisin ottaa työkalun osaksi sijoitusprosessia.

Aivan sokeaksi ei mielestäni ESG:n kanssa kannata heittäytyä. Giovanni Bruno, Mikheil Esakia ja Felix Goltz kävivät läpi erilaisia ESG strategioita tänä keväänä julkaistussa paperissa ”Honey, I Shrunk the ESG Alpha”: Risk-Adjusting ESG Portfolio Returns". Heidän mukaan 75 % ESG-strategioiden ylituotosta selittyy itse asiassa altistuksesta laatufaktorille.

Tämä käy hyvin järkeen. Useat korkean ESG-luokituksen yhtiöt ovat laatuyhtiöitä. Yhtiön hyvä johtaminen ja korkea ESG-luokitus tuntuvat menevän käsi kädessä. Laadukkaille yhtiöille todennäköisesti myös ESG-asiat tulevat huomioiduksi paremmin. Siinä mielessä ajattelen, että ESG-kriteeristö toimii myös eräänlaisena laatukriteerinä. Toisaalta onko lopulta väliä kumpi seuraa kumpaa, jos lopputuloksena on sama asia?

Vielä lopuksi haluan nostaa esiin RavenPackin podcast-jakson The B-Corp Movement and ESG, jossa on vieraana Christopher Marquis. Christopher on Cornell yliopiston professori Sustainable Global Enterprise puolella ja hän on myös kirjoittanut kirjan Better Business: How the B-Corp Movement is Remaking Capitalism.

Siinä, missä monet ESG-yhtiöt keskittyvät siihen, että saavat mahdollisimman monta ruksia rastitettua ESG-kriteereissä, on B-Corp sertifiointi huomattavasti raadollisempaa. B-Corp yhtiöiden tulee osoittaa, että ne oikeasti tekevät asioita ja vaikuttavat niihin. Samasta syystä B-Corpeista ei koskaan tule yhtä laajaa yhtiömassaa kuin ns. korkean ESG-luokituksen yhtiöistä, mutta niitäkin löytyy nykyään pörsseistä muutamia kymmeniä (esim. Danone, Lemonade ja Silver Chef). Podcastissa myös juttua siitä miten B-Corpit ovat tuottaneet.

Jos siis haluat aidosti vaikuttaa sijoituksillasi, niin poimi salkkuusi seuraavalla kerralla mielummin B-Corp yhtiö, kuin korkean ESG-luokituksen yhtiö. Samalla tavalla voit myös aidosti vaikuttaa valitsemalla B-Corp varainhoitajan pelkän korkean ESG-profiilin omaavan toimijan sijaan.

Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja