Saksan tuomioistuimen päätös horjuttaa uskoa EKP:n kaikkivoipaisuuteen

Saksan perustuslakituomioistuimen eilinen päätös osoitti, että keskuspankin kaikkivoipaisuuteen ei voi ikuisesti nojata ainakaan euroalueella. Se vaatii EKP:lta perusteluja vuonna 2015 alkaneelle valtion velkakirjojen osto-ohjelmalleen, sillä ohjelma ei ole suhteellisuusperiaatteen mukainen. Päätöksen ytimessä on kysymys etenkin siitä, onko EKP ylittänyt mandaattinsa, eli hintavakauden ylläpitämisen euroalueella. EKP:lla on nyt kolme kuukautta aikaa tehdä selvitys osto-ohjelmasta. Mikäli keskuspankin antama selvitys ei tyydytä perustuslakituomioistuinta, Saksa voisi kokonaan vetäytyä keskuspankkijärjestelmän osto-ohjelmasta, jossa kansalliset keskuspankit tekevät velkakirjaostoja. Tämä tarkoittaisi Saksan valtionlainojen ostojen loppumista ja jo ostettujen velkakirjojen myymistä.

Vaikka EKP:n selvitys lopulta hyväksyttäisiin tuomioistuimessa, mitä tässä vaiheessa pidetään todennäköisimpänä vaihtoehtona, eilinen päätös tuo päänvaivaa keskuspankin johdolle, joka on sitoutunut rahapoliittisen elvytyksen syventämiseen tarpeen niin vaatiessa. Perustuslakituomioistuimen linjaus varjelee EKP:n itsenäisyyttä asettaen ehdot valtion velkakirjojen ostoille ja valtioiden suoran rahoittamisen estämiselle, mutta samalla se asettaa tiukkoja rajoja keskuspankille ja sitoo tätä kautta sen käsiä. Erityisesti EKP:n julkistama 750 miljardin euron pandemiahätärahoitusohjelma (PEPP) uhkaa rikkoa näitä rajoja, sillä siinä on mahdollisuus luopua pääoma-avaimesta, jota on käytetty aiemmin ostojen jakautumisen perustana. Perustuslakituomioistuimen päätös ei koskenut sitä, mutta EKP:n piikki ei voi olla Saksan mukaan loputtomasti auki, vaikka sitä EKP:n johto on viestinnässään tuonut esiin koronakriisin keskellä.

Rahapolitiikkaa ei tehdä tyhjiössä

Lisäksi Saksan perustustuomioistuimen linjaus heijastelee eripuraa EU-toimielinten kanssa, sillä EU-tuomioistuin on jo hyväksynyt EKP:n osto-ohjelmat kertaalleen ja Saksa haastaa nyt siis sen tekemän ratkaisun. EKP:n neuvosto kokoontui eilen illalla Saksan tuomioistuimen päätöksen jälkeen ja Bloombergin mukaan nojaa edelleen EU-tuomioistuimen päätökseen. Se ei kuitenkaan voi vain olankohautuksella sivuuttaa Saksan linjausta, vaan selvitys on tehtävä. Sen valmisteluun ja käsittelyyn kuluu kuukausi jos toinenkin ja siihen mennessä koronapandemia on ainakin toivottavasti ohi euroalueella, joten vaikutuksia nykyisiin elvytystoimiin ei olisi.

Saksan perustuslakituomioistuimen päätös on näkyvä esimerkki siitä, että nykyinen rahapolitiikka toimii jossain määrin jo keskuspankille asetettujen rajojen harmaalla alueella. Se oli lisäksi hyvä muistutus siitä, että rahapolitiikkaa ei tehdä tyhjiössä ja keskuspankkiakin valvotaan tarkasti. Euroalueella usko rahapolitiikan kaikkivoipaisuuteen sai eilisen myötä pienen kolauksen, mikä heijastui myös velkakirjamarkkinalle riskilisien kasvuna ja euron kurssissa.